Kiran turinat

Nyt on puruhommat jääny vähäksi aikaa tauolle ja keskitymmä tuohon tottikseen. Pikku hiljaa on saatu koissun tekemiseen jo vähän kestävyyttä ja seuraaminen luonnistuu jo isompinakin annoksina ja mitä erikoisemmin askelein. Seuraamisen kanssa siis ollaan päästy aimo harppaus eteenpäin ja virheet vähäisiksi.. tosin minä tunnun olevan ainoa joka näkee tuon elikon seuraamisessa virheitä, noh parempi näinpäin ku toiste päin.

Tänään käytiin ottaa taasen tottista ja pitäs pikkuhilijaa alakaa vahvistaa jo nuita muitakin tottiksen osa-alueita kun seuraamista, joten tänään harjoteltiin liikkeestä seisomista (Kummasti juuri tämä liike on jäänyt lähes kokonaan reenaamatta).. Kyllähän tuo aika ajoin teki oikein ja vähän sinne päin, kovasti oli väliin sitä mieltä että “Seis” = “Istu” Ei ei ei.. Saatiin kuitenkin sen verran onnistumisia että sessu sai palkan ja hyvän mielen. Jospas tuo seuraavalla kerralla olis vähän saanu miettiä asiaa ja reeni olis vähän helpompaa..

..Tosin tämän päivän reenissä tais parhaiten näkyä emännän ensimmäiset kehityksen askeleet (Olihan se jo aikakin). Sain reenin päätteeksi kuulla että nykyään koiraa ohjatessani KÄSKEN sitä tekemään, enkä pyytele Jospas tämä kaksikko vielä jokupäivä muistuttaisi koirakkoa!

Emännän läppäri on näemmä unohtunut nurkkaan pariksi kuukaudeksi ja tuo mahtava pölykerros koneen päällä vahvistanee tarinan. Pakko nyt repiä itteänsä vähän niskakarvoista ja alkaa kirjotella taas kuulumisiamme ettei ihimisten tarvihe niitä keksiä..

Kiran kanssa ollaan reenailtu ihan vanhaan tahtiin, tosin joulukuun puolesta välistä asti on koissu päässyt reenailemaan vain kerran viikossa ja on tehnyt hyvää mamman mussulle. Tekemisen halua löytynyt taas vähän lisää. Tottis alkaa nyt olla pikku hiljaa kasassa tekniseltä osaamiselta ja tekeminen alkaa jo näyttää tottikselta, nyt vaan pitäs rueta rakentaa jonkinlaista kestävyyttä tohon tekemiseen jotta päästäs joku kaunispäivä sinne BH kokeeseen. Siinäpä sitä onkin haastetta kevättä kohti kulkiessa, jotenkin tohon kovvaan kalloon pitäs saaha taottua että mammakin tekee töitä kuukausi palkalla eikä oo siitä moksiskaan.

Puru reenit on menneet vaihtelevasti eteen päin ja taakse päin.. onneksi kuitenkin suurimmaksi osaksi eteen päin. Ko. harrastus on tehnyt ihmeitä jokseenkin pehmeän ja arahkon koiran luonteelle. Kiralle on tullut huomattavasti lisää itsevarmuutta ja rohkeutta.. sekä tietenkin aimoannos röyhkeyttä.  Jaksampa kuitenkin epäillä ettei sessun palikat tule koskaan riittämään ihan kisatasolle asti mutta jos tämä olisi vaikka jonkin laista ohjaajan valmennusta seuraavaa sessua silmällä pitäen. Ja ompahan tuolla elikolla vielä sen verran vähän ikää että keretään tässä vielä vaikka mihin jos näyttää että suojeluportit eivät meijjän kohalla aukene. Hilijokseen hyvä tulloo ja niin päin pois..

Niin sitten alako uus vuosi meän yhteis elossa ja tälle vuodelle ei suurempia tavotteita oikeastaan ole.. jos nyt sen Bh-kokeen sais käytyä, luonnetestin, käyttistestin ja jokusen leirin kaupan päälle niin siinähän riittäis jo yhelle vuojelle tavotteita.. kai sitä vois jottain missikissaaki ajatella jos tuo elikko alkais näyttää kesään menessä enemmän rotikalta ku dopperilta

Toivotamme kaikille oikeen hyvää ja tulosrikasta vuotta 2009!