Kiran turinat

Osallistuttiin Kirpun kanssa roturace juoksu kisaan hyvinkään vinttikoiraradalla sunnuntaina 17.5. Roturace on leikkimielinen rotujen välinen juoksukisa jossa juostaan 80 metrin matka joko vieheen tai omistajan perässä. Jokaisessa joukkueessa on 4 koiraa jotka edustavat samaa rotua. Joukkueen nopein ja hitain aika jätetään joukkue ajasta pois jolloin keskimmäisten yhteen laskettu aika ratkaiseen sijoituksen. Lisää roturacesta osoitteesta http://roturace.egu.fi/ 

Tänä vuonna maxi luokassa kilpaili peräti 44 joukkuetta joihin kuului 4 roton joukkue “Ehkä juoksen, ehkä en” (Ida, Weeti, Ruu ja Kira) Kun siinä joukkueen kanssa odottelimme omaa vuoroa menin Kiran kanssa radan laidalle tarkoituksenani hetsata hieman koiraa vieheeseen kun ei ollut koskaan vieheen perässä juossut saati nähnyt.. se ei sitten muuta tarvinnutkaan, koira oli ihan liekeissä ja huusi ja rempoi emäntää päästämään vieheen perrään.. Voi elämä kun hävetti. Kun vihdoin edellisen joukkueen viimeinen koira saatiin radalle joukkueemme kokoontui lähetysalueen takana sijaitsevaan aitaukseen josta otettaisiin yksi koira kerrallaan radalle. Kira oli tottakai viimeinen meidän joukkueemme suorittaja vaikka olisin mieluusti päästänyt rimpuileva/huutavan koirani jo matkaan, mutta odotettava oli. Portti vihdoin avautui joukkueemme ekalle suorittajalle ja Kira ilmasi vahvasti tahtonsa olla ensimmäinen ja nykäisi emäntänsä näyttävästi naamalleen soralle.

Ehkä juoksen, ehkä en

Kun vihdoin oli meidän vuoro en sitten älynnyt lähettäjälle sanoa että pitää käden rinnan päällä ettei koira tukehduta itseään ennen lähtöä.. no ei tukehtunut ei ja ajaksi saatiin 6,95 s. Ollen joukkueen nopein. Kytkin koirani maalialueella kiinni ja katsoin kun läähättävän koiran kieli oli kuin paistin pannu, mutta sininen…

 Kun kisa vihdoin saatiin päätökseen joukkueemme sijoitus oli 4. ja Kiran yksilöaika riitti sijalle 16. Mahtavaa.

Niin se vaan koitti päivä että mamin pikkunen lunasti ensimmäisen koularinsa. Meidän kolmas toko koe järjestettiin jokelassa, hyvässä säässä. Koe meni jotakuinkin hyvin, tosin tästä koirakosta kun on kyse on aina jotain vaikeuttamassa.. Paikallaan makuu alkoi todella hienosti, Kira oli rivin laitimmaisena joten vasemmalta puolen koira puuttui. Kaikki meni ihan hyvin kunnes puuttuvan koiran paikan lunasti joku saa**nan lintu joka hyppi metrrin päässä Kirasta.. Koira katsoi vuoroin minua ja pikkulintua.. “Äiti pliiiiiiiis, jos mä vaan tän kerran”  juuri kun koiran keskittyminen alkoi herpaantua siinä määrin että koko koira tärisi kuului tuomarin suusta armahtava murahdus AIKA.. jes..

Sitten oli yksilö suorituksen vuoro.. liikkeet meni ihan ok, kunnes oli luoksetulon vuoro. Huoooooooh.. Jätin koiran istumaan ja tuomarin käskystä kutsuin koiran luokse. Sillä samalla sekunnilla hörökorvien väliin syttyi se tunnettu häröilme ja kenguruloikkainen koira lähestyi minua kovaa hullun kiilto silmissään.. TUMPS.. Koira läsähti minua keskelle rintaa josta löysän lahnan tavoin valui oikealle paikalleen. Voi elämä !!! Luoksetulo 9 pistettä.. HÄÄÄÄÄH !!

179 pojoa 1.tulos 2.sija ja TK1 kasaan.. Hyvä Kirppu !!

.. Se on tää koiraharrastaminen niin kummallista.. Aina sai kummastelevia katseita kun joku “ei koira ihminen” erehtyi kyselemään vappu suunnitelmia. “Aattelin istuskella pellolla 3 päivää ja koulutella koiraa” Mutta leiri meni todella hienosti. Ja ilmatkin sattuvat ihan kohilleen ja leiriväki oli hyväntuulista.. 

Kiran kanssa puuhailtiin pellolla jäljestelemässä ja voipiko touhu mukavempaa ollakkaan kun arska paistaa siniseltä taivaalta ja saap istuskella jakkaralla otottelemassa ommaa vuoroaan.. Kiralle tehtiin tuolla leirillä ensimmäistä kertaa sellanen jälki jossa oli enemmän tyhjiä askeleita ku namillisia ja vauhti olikin sitten sen mukainen. Sitä jäläkeä ajellessa tais usko loppua itse keneltäkin, koira ryykelsi täys neliveto päällä eteenpäin ja minä rystyset valakosina takakenossa perässä raahautuen. Välillä Kira nosti päänsä ylös, mutta aina vaan painoi päänsä uudelleen turpeeseen. HIENOA. Nyt vaan tekemään jälkeä jäljen perrään niin kyllä se vielä joku päivä jäljestää eikä ryykää makupalalta toiselle.. tai niin ainakin halusin uskoa.

Tottiksessa ei alettu tekemään mitään ihmeellisyyksiä kun lähestyvä BH-Koe kolkutteli jo oven takana mutta saatiin vinkkejä noudon rakentamiseen. Siinä työstettävää riittääkin. Kira mälvää kapulaa jonkun verran noutaessa ja edessä.. nyt lähdettiin tekemään noutoa niin että siihen otettiin yksi vaihe lisää. Kun koira tulee kapula suussa eteen, otetaan se siitä sivulle ja sivulla irrotus.. ideana että mälvääminen siirtyis sivulle jota ei kokeessa ole..

Leirin vika päivänä oli koejännitystä päästiin reenaamaan, kun avo luokan koiralle tarvittiin tottikseen nolla koira ja kukas muukaan kun meidän Kirppu tottista suorittamaan. Hienostihan se meni, kuinkas muutenkaan ;o)

.. nyt ei selvitäkkään ihan vaan yhdellä jutulla kun on tuota tapahtuman tynkää ollut ihan riittämiin eli luvassa turinointia seuraavasta.

30.4-3.5 Wappu leiri

4.5 toko kisa ja TK1

17.5 rotu race

20.5 BH

20.5-24.5 leiriä

Eli juttua luvassa