Kiran turinat

.. Se on tää koiraharrastaminen niin kummallista.. Aina sai kummastelevia katseita kun joku “ei koira ihminen” erehtyi kyselemään vappu suunnitelmia. “Aattelin istuskella pellolla 3 päivää ja koulutella koiraa” Mutta leiri meni todella hienosti. Ja ilmatkin sattuvat ihan kohilleen ja leiriväki oli hyväntuulista.. 

Kiran kanssa puuhailtiin pellolla jäljestelemässä ja voipiko touhu mukavempaa ollakkaan kun arska paistaa siniseltä taivaalta ja saap istuskella jakkaralla otottelemassa ommaa vuoroaan.. Kiralle tehtiin tuolla leirillä ensimmäistä kertaa sellanen jälki jossa oli enemmän tyhjiä askeleita ku namillisia ja vauhti olikin sitten sen mukainen. Sitä jäläkeä ajellessa tais usko loppua itse keneltäkin, koira ryykelsi täys neliveto päällä eteenpäin ja minä rystyset valakosina takakenossa perässä raahautuen. Välillä Kira nosti päänsä ylös, mutta aina vaan painoi päänsä uudelleen turpeeseen. HIENOA. Nyt vaan tekemään jälkeä jäljen perrään niin kyllä se vielä joku päivä jäljestää eikä ryykää makupalalta toiselle.. tai niin ainakin halusin uskoa.

Tottiksessa ei alettu tekemään mitään ihmeellisyyksiä kun lähestyvä BH-Koe kolkutteli jo oven takana mutta saatiin vinkkejä noudon rakentamiseen. Siinä työstettävää riittääkin. Kira mälvää kapulaa jonkun verran noutaessa ja edessä.. nyt lähdettiin tekemään noutoa niin että siihen otettiin yksi vaihe lisää. Kun koira tulee kapula suussa eteen, otetaan se siitä sivulle ja sivulla irrotus.. ideana että mälvääminen siirtyis sivulle jota ei kokeessa ole..

Leirin vika päivänä oli koejännitystä päästiin reenaamaan, kun avo luokan koiralle tarvittiin tottikseen nolla koira ja kukas muukaan kun meidän Kirppu tottista suorittamaan. Hienostihan se meni, kuinkas muutenkaan ;o)